Tulevaisuuden asuminen

Aloimme määritellä tietoyhteiskunnalle arvomaailmaa, joka perustui puhtaasti omiin ajatuksiimme. Luomamme ihanneyhteiskunta tarkoittaisi radikaaleja tuotannonleikkauksia. Uuden arvomaailman myötä tapahtuva tärkein oivallus olisi ymmärrys, että olemme itsekin osa luontoa. Omavaraisuus on elämänmuoto, jossa ihminen ymmärtää oman suhteensa muuhun luontoon. Tarkensimme työnkuvaamme uudelleen: ”Kalusteympäristö omavaraistalouteen perustuvaan kahden ihmisen asuntoon.”

Tässä vaiheessa emme suunnitelleet vielä lainkaan huonekalua. Suunnittelutyö perustui täysin visioimaamme arvomaailmaan. Teimme listaa perustarpeisiin tarvittavista välineistä ja tiloista, ja saatoimme todeta, että suunnittelukohteemme olisi jotakin sellaista, jota nykyaikaisessa asumisessa ei juurikaan otettu huomioon. Jatkoimme tulevaisuuden asunnon suunnittelua löytääksemme ne asiat, jotka vaatisivat varsinaista suunnittelua. Luokittelimme potentiaaliset muotoiltavat kohteet, joista päädyimme viljelyyn ja kasvien kasvatustilaan. Siinä korostui ihmisen suhde luontoon, ja se olisi kalusteena aika lailla uutta.