Raide- ja kuljetuskalusto

Pentti Leskisen mukaan seuraavissa projekteissa designerin piirtämät viivat ovat olleet alkuna kehitykselle, josta on seurannut menestyvää taloudellista toimintaa.

Autonkuljetusvaunu

1970-luvun alussa Insinööritoimisto Yleistekniikka tarjoutui suunnittelemaan VR:lle autonkuljetusvaunun, koska autoliikenne pohjois-eteläsuunnassa kasvoi ja rautatiekuljetuksella autoilija säästyisi pitkältä ajolta viettämällä yönsä makuuvaunussa. Ensimmäinen autonkuljetusvaunu oli saatava nopeasti tuotantoon.

Ratkaisussa vaunu rakennettiin vanhan henkilövaunun alustalle. Vaunun seinät ja katto on hitsattu alumiiniprofiilista ja pintamateriaalina on poimutettu alumiinilevy pop-niittikiinnityksellä. Valoa vaunuun antaa vaunun mittainen lasikuituvahvisteinen muovilevykaistale.

1974 sain kutsun uuden autonkuljetusvaunun suunnitteluryhmään. Syntyi tuoteidea seuraavin tavoittein:
A) Vaunun on oltava kaksikerroksinen, koska telit sallivat näin syntyvän kuormituksen.
B) Vaunun keskiosaa telien väliltä lasketaan alas, jolloin yläkannelle keskelle voidaan sijoittaa korkeampia autoja ylittämättä VR:n määräämää lastauskuviota.
C) Vaunun alakansi tulee umpiseinäiseksi varustettuna ikkunoilla.
D) Vaunun ylä- ja alakansi voidaan yhdistää kääntyvin levyin toiseen vaunuun, jolloin vaunut täytetään ja tyhjennetään junan viimeisen vaunun päästä vaunusta toiseen ajaen.
E) Vaunun väritys ja kuviointi VR:n toivomuksesta henkilövaunuihin soveltuvaksi.

VR hyväksyi piirtämäni luonnoksen, jonka pohjalta Yleistekniikka piirsi vaunun työpiirustukset.

Omu-malminkuljetusvaunu

Energiansäästö kiinnosti Insinööritoimisto Yleistekniikan ”aivoriihtä” ja suunnittelimme tähän liittyen useita patentoituja tuotekeksintöjä. Malminkuljetusvaunun suunnittelun VR:lle saimme tilanteessa, kun Pohjois-Suomessa vesipitoinen malmirikaste jäätyi kuljetusvaiheessa kaivoksen rikastamolta jalostustehtaisiin. Tyhjennyksessä jouduttiin rikaste irrottamaan hakkaamalla kauhakuormaajalla, jolloin vaunut vaurioituivat. Koetilanteessa, jossa suunnittelemaamme OMU -malminkuljetusvaunua seisotettiin rikastelastissa - 40 C pakkasessa kaksi vuorokautta, vaunun lämpöeriste säilytti rikasteessa olevan lämmön ja tyhjennys sujui hyvin.

Vaunun suunnittelun ensisijaisina lähtökohtina olivat keveys ja rikasteen jäätymisvaaran eliminoiminen. Näiden saavuttamiseksi vaunun aluskehys tehtiin yhdestä ainoasta kotelopalkista ja kuupissa käytettiin kaksinkertaista kuorirakennetta. Kuorien väliin ruiskutettiin polyuretaanivaahtoa. Näin saatiin erinomainen lämmöneristyskyky.  Keskipalkkirakenteen ansiosta vaunu oli edeltäjiään useita tonneja kevyempi. Junat olisi saatu pitemmiksi ja varsinkin palautusvaiheessa kaivokselle vaunujen ollessa tyhjänä energiansäästö olisi ollut vuosittain huomattava. Vaunun design tulee esille pitkässä junassa, jolloin sileäpintaiset kuupat muodostavat kärjellään seisovan valtavan suuren prisman, joka näyttää leijailevan painottomana telien yläpuolella.

Veturi

Vuonna 1983 sain kutsun Valmetin Tampereen kiskokalustetehtaan uuden veturin suunnittelutyöryhmään. Ryhmä päätti liittää raskaan dieselsähköisen veturin DX-suunnitteluun myös teollisen muotoilun. Päätettiin rakentaa veturin hahmotusmalli 1:20, jota voidaan muunnella teknisen kehittelyn mukaisesti. Vuonna 1984 palaverissa tutustuttiin diesel-sähköisen veturin ohjaamomaketin 1:1 malliin. Tällöin todettiin ohjaamon sisätilat toimiviksi. Päätettiin kehitellä ohjaamon ulkomuotoa. Ohjaamon muodon luonnostelussa rakensin muunneltavan pienoismallin 1:20, josta voi muodostaa lukuisia vaihtoehtoja. Malli auttoi veturin muotoilussa lopullisia työpiirustuksia laadittaessa.

Veturin hahmomalli